Ensimmäinen Valtarakenteet näkyviksi -kurssi on saatu päätökseen, ja on tullut aika katsoa, mitä kurssilla on saatu aikaan. African Caren tiloissa kokoontui syksyn ajan joka toinen tiistai 12 terävää ja taitavaa lukiolaista pohtimaan yhdessä globaaleja valtarakenteita ja niiden vaikutuksia kehitysmaihin. Kurssin päätteeksi opiskelijat tekivät sosiaalisessa mediassa julkaistavan postauksen jostain kurssin aiheesta. Tervetuloa oppimaan lisää valtarakenteista!

 

Työ 1

Ensimmäinen työ kuvastaa teollisuusmaiden hyötymistä kehitysmaista, ja sen vaikutuksista eri maiden vaurauteen. Länsimaiden hyötyminen ei-länsimaista alkoi varhain, jo kolonialismin aikaan 1700-luvulla löytöretkien yhteydessä. Vaikka kolonialismin aika on virallisesti ohi, jatkuu sama systeemi yhä ns. uuskolonialismin muodossa. Uuskolonialismi on epäsuoraa vallankäyttöä, jota lähinnä länsimaat harjoittavat esimerkiksi epäreilujen kauppasääntöjen muodossa, jotka mahdollistavat mm. yritysten aggressiivisen verosuunnittelun. Suomessakin asuva voi huomata tämän, jos kiinnittää huomiota vaikkapa jokapäiväiseen kuluttamiseen. Kuinka moni on tietoinen ruokansa, vaatteidensa ja muun kulutustavaransa alkuperästä?

 

Työ 2

”Toisen ihonväri tai etniset piirteet eivät ole vitsin aihe. Unohdetaan stereotypiat ja hyväksytään kaikki.”

Usein kun ajattelemme rasismia, unohdamme aasialaiset. Opiskelijamme Vivian ja Nadia muistuttavat, että myös aasialaistaustaiset kokevat Suomessa syrjintää ja heidät helposti niputetaan yhden kategorian alle ulkonäön perusteella.

Aasia on kuitenkin kokonainen maanosa, monine maineen ja kulttuureineen. Intiaa ja Kiinaa ei voi laittaa saman kategorian alle, ei myöskään Bangladeshia tai Etelä-Koreaa.

Myös elokuvat ja tv-sarjat saattavat osaltaan vääristää kuvaamme aasialaisista, sillä usein heidät esitetään stereotyyppisinä, englantia hassusti puhuvina hahmoina.

 

 

Työ 3

Iris, 17, kirjoittaa mielipidekirjoituksen joulun muuttumisesta kulutusjuhlaksi. Kehitysmaissa tuotetut tuotteet ovat voineet saada alkunsa huonoissa työoloissa ja elämiseen riittämättömällä palkalla. Tämä ylläpitää epäreilua valtarakennetta, jossa heikommassa maassa työntekijän oikeuksia poljetaan ja työolosuhteet voivat olla jopa vaaralliset. Vastuullisia ovat valtioiden, yritysten ja kansainvälisten yhteistyötahojen lisäksi myös kuluttajat. Entä jos tänä vuonna jättäisimme väliin kulutusjoulun?

Iriksen teksti julkaistiin lyhennettynä Vuosaarilehdessä 20.12.2017. Alkuperäinen teksti alla.

Entä jos tänä vuonna jättäisimme väliin kulutusjoulun?

Kulutusjuhla on kuumimmillaan. Black Fridayn päätyttyä siirtyessämme lähemmäksi joululahjojen ostoa ja joulupyhien jälkeisiä alennusmyyntejä rahaa palaa ja tulee ostettua vaikka mitä turhaa, vaikka se ei olisikaan tavoitteena. Tarpeettoman muovisen joulukrääsän markkinointi aloitetaan hyvissä ajoin juhannuksen jälkeen, jotta saadaan varmasti jokainen kuluttaja vakuuttumaan sen hyödyllisyydestä. Toki kaupat pursuavat jokaisena sesonkina toinen toistaan hyödyllisempiä ja ihanampia, mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman kaukana tuotettuja tavaroita ja vaatteita, jotka on pakko ostaa. Mutta maksamamme halpa hinta on päinvastoin loppujen lopuksi hyvin kallis meille kaikille.

Globalisaation luoma nykyajan orjuus on syy, jonka vuoksi kulutuksemme on mahdollista tällaisessa mittakaavassa. Halvat vaatteet ja muoviset tuotteet syntyvät kovan aherruksen tuloksena epäinhimillisissä olosuhteissa, jossa kärsivät eivät ainoastaan ihmiset, vaan myös luonto. Halvat ja huonolaatuiset joulukoristeet ja muut tuotteet sekä halpaketjujen vaatteet kasaantuvat lyhyen ajan käytössä olon jälkeen rasittamaan luontoa, joka ei enää kykene vastaanottamaan valtavia saastevuoria, jotka sille kerta toisensa jälkeen työnnämme. Ja vaikka joulusta onkin kovaa vauhtia tulossa pelkkä kulutusjuhla, on hyvä muistaa sen alkuperäinen tarkoitus ja miettiä onko sen mukaista aiheuttaa kärsimystä muille.

Lukuisat pohdinnat ja kirjoitukset tästä aiheesta jäävätkin juuri sellaisiksi niin kauan kunnes olemme valmiita tekemään jotain radikaalia asian muuttamiseksi. Entä jos tänä vuonna jättäisimme väliin kulutusjoulun tai edes sen jälkeiset alennusmyynnit? Mieti, mikä lahja olisi pysyvämpi tai aineeton, jonka tahtoisit antaa rakkaimmillesi ja josta ei koidu harmia ihmisille tai ympäristölle. Ja ennen houkutteleviin keltaisilla ja punaisilla lappusilla täytettyihin ostoskeskuksiin ryntäämistä mieti tarvitsetko oikeasti mitään ja jos, niin eikö olisi kivempi säästää rahojaan ja ostaa jotain laadukkaampaa myöhemmin? Helpommin sanottu kuin tehty, mutta asiat on helpompia toteuttaa yhdessä, joten mitä useampi ihminen on valmis tekemään muutoksia kulutuksessa, sitä lähempänä olemme muutosta.

Iris, 17

 

Työ 4

Tämän työn tekijät haluavat ottaa kantaa lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Työn nimi on Lapsi on ystävä, ei nyrkkeilysäkki. Opiskelijamme haluavat kiinnittää huomiota aiheeseen, koska kyseessä on ihmisoikeusloukkaus. Kuvassaan he tuovat esiin adjektiiveja, jotka kuvaavat hyvää ja huonoa vanhemmuutta.

© African Care ry

Keräyslupa RA/2017/673

Takaisin ylös